Pk-yrityksillä ongelmia työterveyshuollon järjestämisessä

Työterveyshuolto on yksi suomalaisen terveydenhoidon tukipilareista. Työsuhteessa olevan työntekijän ei yleensä tarvitse murehtia terveydenhuollon peruspalvelujen perään. Niitä on opittu pitämään itsestäänselvyytenä. 

Parhaimmillaan työterveyshuolto toimii niin, että se huolehtii työntekijän työkyvyn ylläpitämisestä, neuvoo, opastaa ja ennaltaehkäisee työperäisten sairauksien ja vammojen syntymisen. Se tähtää työntekijän pitkään jaksamiseen työssä ja sairauspäivien minimoimiseen. 

Työterveyshuollon rooli myös esimerkiksi riskien ja vaarojen arvioinnissa on tärkeä, mutta ainoastaan konsultoiva, sillä riskien arviointi työpaikoilla on työnantajan vastuulla. 

– Työterveyshuolto ei voi, ei halua eikä sen ole asianmukaista tehdä asioita, jotka ovat työnantajan ja yrityksen vastuulla, sanoo vastaava työterveyshoitaja Johanna Mikkonen Kiteellä toimivasta Lääkäriasema Resetistä.

Työterveydestä vastaavat huomauttavat, että työterveyshuolto tekee oman riskien arviointinsa omasta näkökulmastaan, eikä se suinkaan ole sama kuin lain edellyttämä riskien arviointi. Työnantajan vastuuta työpaikkojen arvioinnista ei poisteta työterveyshuollon lausunnoin tai ohjein.  

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Vähemmän saikkua, enemmän tuottavuutta

Jos selaa nettiä ja etsii työterveyspalveluja yrityksille tarjoavia tahoja, törmää runsauden pulaan. Palveluja tarjoavien yritysten, julkisten palvelulaitosten ja yhteisöjen sanoma palvelun ostajalle, työnantajalle, on yksiselitteinen: Työterveyshuolto lisää tuottavuutta!

Edellä olevan mainoslauseen voisi pistää myös muotoon ”Enemmän työterveyttä, vähemmän saikkua”  ja se on varmasti totta, sillä mitä terveempinä työntekijät pysyvät, sitä vähemmän yrityksen toiminta häiriintyy. 

Niinpä sloganin voi vääntää myös muotoon ”vähemmän saikkua, enemmän tuottavuutta”. Eräiden laskelmien mukaan yksi työkykyyn sijoitettu euro tienaa jopa kuusi euroa takaisin.

Työterveyshuollon järjestäminen ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista, ei varsinkaan kaikille pk-yrityksille. Yritys- ja työterveyspuolelta kerrotaan, että joskus on puute tiedosta, joskus taas palvelun tarjoajat eivät ole kiinnostuneita pienen yksikön tarpeista. Tämä johtuu usein siitä, että työterveyshuolto on suuri bisnes terveysalan yrityksille varsinkin kasvualueilla, ja palvelu suunnataan mieluiten suurille yksiköille.

Kenen kanssa sopimus?

Varsin usein ongelmaksi nousee myös raha. Pk-yritysten resurssit ovat tavallisesti niukat. Viime aikoina työterveyshuollon alalle on onneksi ilmaantunut myös pk-yritysten tarpeisiin erikoistuneita palvelun tarjoajia.  Eräs niistä houkuttelee asiakkaita lohduttavalla mainoslauseella ”Hinta ei hikoiluta”. Tällä tarkoitettaneen yrittäjän tuskan hikeä.

Mahdollisuuksia työpaikan terveydenhuollon järjestämiseen on monia. Työterveyshuoltolaissa sanotaan, että työnantaja voi tehdä sopimuksen tarvitsemistaan palveluista terveyskeskuksen, yksityisen yrityksen, palvelujen tuottamiseen oikeutetun yksikön tai henkilön kanssa. 

On hyvä muistaa, että kunnallisilla terveyskeskuksilla on lain velvoite järjestää työterveyshuollon lakisääteiset palvelut työnantajalle kunnan alueella.

Sopimus palveluista on aina tehtävä kirjallisena ja se on tarkistettava, jos olosuhteet työssä muuttuvat oleellisesti.

Yli 800 miljoonaa euroa

Työterveyshuollon merkityksestä koko kansakuntaa ajatellen saa kuvan, kun katsotaan kuinka paljon Kela maksaa sairauspäivärahoja vuodessa. Summa oli vuonna 2016 lähes 820 miljoonaa euroa. Korvauksia maksettiin lähes 15 miljoonasta sairauspäivästä. Mukana eivät ole alle 10 päivää kestäneet sairausjaksot.

Viime vuosina sairauspäivien ja korvausten määrä on laskenut, ja niin myös työterveyskulut,  kasvettuaan jatkuvasti noin 20 vuoden ajan. Kustannuksia ovat laskeneet paitsi lama ja sen myötä toimintojen lopettaminen, mutta myös sellaisten palvelujen karsiminen, joita laki ei velvoita yrityksiä järjestämään.

Työpaikkaselvitys on peruspilari

Työterveyshuoltolaki määrittelee työsopimus- ja virkasuhteessa olevien työntekijöiden työterveyspalvelun minimitason sanoilla ehkäisevä työterveyshuolto. Tämän pidemmälle ei yrityksen välttämättä tarvitse mennä, mutta monet työnantajat tarjoavat työntekijöilleen myös yleislääkäritasoista sairaanhoitoa eli kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa .

Ehkäisevä työterveyshuolto pitää sisällään monia velvoitteita työterveyshuollosta vastaavalle työnantajalle ja palvelun tarjoajalle.

Kaiken lähtökohtana ja peruspilarina voidaan pitää työpaikkaselvitystä. Siinä käydään läpi työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden vaikutus työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle.

– Työpaikkaselvitys tehdään, kun yritys on tehnyt sopimuksen työterveyspalvelujen tarjoajan kanssa. Selvitys tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein, mutta aina työolosuhteiden muuttuessa oleellisesti, sanoo vastaava työterveyshoitaja Johanna Mikkonen.

Mikkonen kertoo, että työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn fysikaaliset, biologiset, kemialliset, fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät. Hän muistuttaa, että riskien ja vaarojen arviointi on työpaikan vastuulla ja että työterveyshuolto voi tässä antaa asiantuntija-apua.

– Työterveyshuolto antaa myös toimenpidesuositukset kuormitustekijöiden vähentämiseksi, sanoo Johanna Mikkonen.

Kenttäkokemus kertoo, että riskien ja vaarojen arviointi on yleensä suurissa yrityksissä tehty, mutta pk-yrityksissä usein tekemättä.

Työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma

Siinä missä työpaikkaselvitys antaa pohjan työterveyshuollon järjestämiselle, antaa  työterveyshuollon toimintasuunnitelma raamit työpaikan ja työntekijöiden työterveyden edistämiselle ja terveydestä huolehtimiselle.

Hyvä toimintasuunnitelma pitää sisällään paitsi työterveyshuollon yleiset tavoitteet, niin myös työpaikan olosuhteisiin liittyvät tarpeet. Siinä määritellään lisäksi esimerkiksi työterveyshuollon tehtävät sisältäen muun muassa terveystarkastukset, neuvonta- ja ohjaustoiminta ja sairaanhoito, mikäli sopimus sen pitää sisällään.

Työkyvyn hallinnasta, joka on työterveyshuollon keskeinen tehtävä, toimintasuunnitelma kuvaa miten työpaikka ja työterveyshuolto toimivat käytännön yhteistyössä. Sinä voidaan sopia esimerkiksi sairauspoissaolojen seurannasta, joka on tärkeää paitsi työkyvyn ylläpitämisen myös yrityksen tulevan toiminnan ennakoinnissa.

Ohjeita työkyvyn ylläpitämiseksi

Ehkäisevän työterveyshuollon velvollisuuksiin kuuluu myös tarkkailla työntekijöiden työkykyä ja antaa työkykyä ylläpitävää ja parantavaa kuntoutusneuvontaa työntekijälle. 

Tämä voi tapahtua ”huomaamatta” esimerkiksi työterveystarkastusten yhteydessä ja silloin kun työntekijä hakeutuu työterveyspalvelun asiakkaaksi.

Työterveyshuoltolakiin tuli vuoden 2017 alusta lisäys, joka velvoittaa työnantajan eräissä tapauksissa huolehtimaan myös irtisanotun työntekijän terveyshuollosta. Laki koskee yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti yli 30 työntekijää.

Tällaisesta yrityksestä tuotannollisten tai taloudellisten syiden vuoksi irtisanotun työntekijän työterveyshuolto jatkuu vielä kuusi kuukautta irtisanomisen jälkeen, jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta, eikä työllisty uudestaan kuuden kuukauden aikana.

Työpaikkaselvitys edellytys Kelan korvauksille

Työterveyshuollon järjestäminen maksaa, ja maksaja on työnantaja. Palveluntarjoajan ja työnantajan yhdessä rakentama sopimuksen sisältö tietenkin määrittää kokonaiskustannukset. 

Kaikki ei mene työnantajan kukkarosta, sillä Kela korvaa työnantajalle aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain perusteella. Korvaukset on jaettu kahteen korvausluokkaan, joiden korvaustasot ovat pääasiallisesti 50-60 prosenttia työterveyshuollon hyväksytyistä kuluista.

Jos yrityksellä ei ole työterveyshuoltosopimusta, voimassa olevaa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa eikä työpaikkaselvitystä ole tehty jäävät Kelan korvaukset saamatta.

Katso lisää